Uutta perunaa juhannukseksi ja muita kasvimaan ihmeitä




Viime viikkoja
on hallinnut innokas (joku ehkä käyttäisi sanaa raivokas) piha- ja kasvimaatekeminen, joka on jättänyt varjoonsa niin blogien lukemisen ja kirjoittamisen kuin muunkin elämän. On istutettu taimia, kylvetty ja kasteltu, kitketty ja tuettu, trimmeröity ja saksittu. Jälkien siivoaminenkin on vienyt monta päivää.

Tänään sain viimein mökin siivotuksi, kun satoi enkä voinut mennä kitkemään orapihlaja-aidan alustaa (inhokkityöni). Kun sade illalla taukosi, tein pienen kierroksen kasvimaalla kameran kanssa. 



Kaksi kolmesta perunalajikkeesta on kukassa. En ole vielä kokeillut, minkä kokoisia perunat ovat, mutta en ole aikeissa ostaa uutta perunaa juhannukseksi. Luotan siihen, että syötävää nousee omasta maasta.

Istutin perunat kolmessa erässä: ensin rivin Jussia sipuliporan avulla 11. huhtikuuta, sitten loput Jussit ja kaksi riviä Annabellea 23. huhtikuuta perinteisesti vakoon ja lopuksi vajaat kolme riviä Annabelleä ja muutaman Acousticin 2. toukokuuta. Siemenperunaa oli yhteensä neljä kiloa, mutta osa Acousticeista jäi käyttämättä.

Kasvustot näyttävät yllättävän samanlaisilta. Ensimmäisen ja toisen kylvön perunoissa ei ole koon tai kukinnan puolesta mitään eroa, ja kolmaskin erä on jo nupulla. Paitsi Acoustic, joka on myöhäisempi. 

Seppäkuoriaisten toukat ovat vaivanneet perunamaatani aikaisemmin, ja on jännittävää nähdä, saanko nyt puhdasta perunaa. Joka tapauksessa potut on varauduttava nostamaan ripeästi, koska perunarutto alkaa ruskistaa lehtiä yleensä jo heinäkuun puolivälissä. Tästä syystä istutan kaiken niin aikaisin.



Perunan kaveriksi on hyvä olla tilliä, ja onhan sitä. Laitoin rypälelaatikollisen tilliä tulemaan kotona 26. maaliskuuta ja iskin paakun sellaisenaan kasvimaalle toukokuun lopulla. Kyllä tuosta uusien perunoiden päälle voi varovasti ottaa. Lisäksi kylvin lehtitilli Bouquetia suoraan avomaalle 26. toukokuuta. Tämä erä on juuri itänyt.

Tein samanlaisen tuplakylvön myös lehti- ja kähäräpersiljalle. Myöhäisemmästä persijakylvöksestä ovat näkyvissä vasta sirkkalehdet, mutta varhaisempi tuottaa jo satoa. Jaoin persiljat ruukku- ja avomaakasvatukseen, ja etenkin ruukkupersiljat ovat hyvässä kasvussa.



Valkosipulit ovat mainiossa vedossa, joskin kitkemisen tarpeessa. Ne tulivat vahingossa liian tiheään, joten olen jo napannut niistä jo varsia ruuanlaittoon. Olen antanut niille kertaalleen varastolannoituksen, ja toista annosta suunnittelen.


Myös salaattia voi jo napata juhannuspöytään. En ole suurin salaatin ystävä, mutta roomansalaattia siedän. Tämä onkin juuri sitä, lajiketta Lobjoits Green Cos. Kylvin siemenet 24. huhtikuuta. Taimia tuli niin paljon, että annoin valtaosan pois naapureille. Pitäisi varmasti kylvää uusi satsi, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Pensaspavut kylvin ensi kertaa kokonaan suorakylvönä 30. toukokuuta. Ne itivät hyvin, mutta muutaman verso katkesi heti pintaan nousemisen jälkeen. En tiedä, hakkasiko tuuli taimien päällä ollutta kasvuharsoa vai mikä oli syynä. Tein paikkauskylvön. Lajikkeet ovat De Rocquencourt ja Montano. Taimet näkyvät kuvassa salaattien oikealla puolella.


Monsteriraparperi tuottaa valtavan sadon tänäkin vuonna. En ole vielä itse ehtinyt tehdä mehua, hilloa tai edes piirakkaa, mutta tuosta on jo lähtenyt reilusti raparperinvarsia sekä kahteen kotitalouteen että yhteen leipomoon. 

Kokeilen ensi kertaa maissin kasvatusta. Palasen kasvimaa ei ole ihan niin suojainen kuin olisi suotavaa, mutta katsotaan, miten käy. Maissin kaverina kasvatan auringonkukkia. Olen ympäröinyt molemmat verkkoaidalla, koska kokemukseni mukaan alueella päivystävät metsäkauriit ja rusakot syövät kaikkea, mikä kasvimaalla kasvaa.



Perinteisimpiä kasvatettavia edustavat juurekset ja sipuli. Onnistuin porkkanan kanssa varmaan moukan tuurilla ensimmäisenä kesänä, kun sen jälkeisinä kesinä siemenet eivät ole meinanneet itää ollenkaan ja viime vuonna ne jäivät lisäksi rikkaruohojen jalkoihin. Nyt päätin, että tästäkin kasvimaan kolkasta olisi hyvä saada edes jotakin satoa, joten hankin erän istukassipuleita. Saa nähdä, tekevätkö porkkana- vai sipulikärpäset sadostani selvää.

Kylvin myös hiukan palsternakkaa. Taimia nousi yksi.

Punajuuren kanssa en ottanut riskejä. Esikasvatin niitä varmuuden vuoksi muutamassa purkissa ja istutin sellaisenaan kasvimaalle. Seuraan Instagramissa no dig -guru Charles Dowdingia, jonka mielestä punajuuret kasvavat parhaiten pienissä ryhmissä, joten en ole ainakaan vielä harventanut niitä. Lisäksi tein suorakylvön toukokuun lopulla. Suorakylvetyt Detroit Dark Redit ovat juuri tulleet taimelle.



Hyönteisverkkojen suojissa kasvaa muutama lehtikaalin, lantun, parsakaali Hirzian, juurisellerin ja purjon taimi. Parsakaalit ovat säästyneet hienosti kaalikoilta, mutta lantut eivät niinkään. Onneksi lanttujen lehtiä ei syödä. Parsakaaleissa on jo pienet kukinnot.

Kunkin verkon alla olevat taimet ovat tällä hetkellä melko samankokoisia keskenään, mutta varaudun siihen, että jatkossa joudun suojaamaan ne erikseen. Jos niitä eivät syö hyönteisten toukat niin sitten nisäkkäät pyrkivät aterialle. 

Myös kukat kuuluvat kasvimaalle. Auringonkukkien lisäksi olen istuttanut tuoksuherne Cupania ja kylvänyt kehäkukkia ja olkikukkia. Kehäkukat ovat juuri itäneet, mutta olkikukista en ole varma. Jos ne ovat itäneet, taimet ovat vielä niin pieniä, etteivät ne erotu rikkaruohon taimista. Kukkamaani on alakuvassa etummaisena.

Vaikka kasvimaani on oikeastaan aika iso, sillä on rajansa. En tänä vuonna kasvata ollenkaan mangoldia enkä avomaankurkkua, joista sain viime kesänä huonoja kokemuksia. Pinaatti ja retiisi ovat myöskin jääneet tällä kertaa pois valikoimasta. 

Ja siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa, niin tomaatinkasvatus on tänäkin kesänä vauhdissa Palasen seinustalla. Runkotomaatti Sakuroissa on kaikissa raakileita ja samoin pensastomaatti Venuksissa. Runkotomaatti Currant Red on tuottanut toistaiseksi vain kukkia, mutta niitä on todella paljon.

Kommentit

  1. Hyvältä näyttää Palasen kasvimaalla! Vähän on kiireistä aikaa ollut itse kullekin tämä alkukesä😅
    Meillä hyötykasvipuoli jää aika suppeaksi. Perunat ovat kasvaneet hyvin. Persiljaa ja purjoa on tuloillaan. Valkosipulit mätänivät lavaan ja punasipulien istukkaat kuivuivat lähes kaikki verkkopussiinsa istutusta odotellessaan. Tökin muutaman vielä hieman kiinteämmän oloisen yksilön lavaan kuitenkin kokeeksi. Hoh hoijaa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amaryllikset ja kuinka kukitan ne uudelleen

Takana viisi kesää siirtolapuutarhurina ja tästä tiedän, että olen päässyt pihanhoidosta jyvälle

Löysin puutarhani punaisen langan