Satuin paikalle juuri, kun kesän ensimmäinen reipas kuuro huuhteli keltaisen pölykerroksen pois kasvien lehdiltä. Oli tätä jo odotettukin! Iso sadevesitynnyri tuli nopeasti täyteen ja alkoi vuotaa yli. Myös kaikki ehjät ämpärit täyttyivät kasteluvedellä, ja sitten sade vasta toden teolla alkoi.
Palasen kolme sadevesitynnyriä ovat olleet jo pidemmän aikaa tyhjät. Olen kastellut pihaa kesävesihanaan liitetyillä letkuilla noin joka toinen päivä. Lisäksi olen kärrännyt vettä kasvimaalle kottikärryillä. En ole kuitenkaan jaksanut tehdä sitä riittävän usein, joten kehäkukan, olkikukan ja punajuuren siemenet eivät ole itäneet lainkaan. Porkkanariveistäkin on tulossa hyvin harvoja. Jospa nyt tulisi asiaan parannusta.
En kastele nurmikkoa ollenkaan, joten se ehti kuivua aika surkean näköiseksi. Toisaalta hyvä niin, koska en olisi ehtinyt siistiä sitä. Tämän sateen jälkeen se varmasti riehaantuu niin, että kohta on taas trimmerillä töitä. Palasen nurmikkoalueet ovat niin pieniä, että vain yhtä niistä pystyy ylipäätään ajamaan ruohonleikkurilla. Enemmän käytän saksia kuin ruohonleikkuria nurmikon hoitoon.
Kukintaa kuivuus ei ole uskoakseni haitannut. Vanha (eli muiden kuin minun istuttamani) särkynytsydän on taas kerran lyönyt entisen leveysennätyksensä. Tinkerbelle-pikkusyreeneissä on isommat nupputertut kuin ikinä, eikä lumipalloheisikään ole koskaan kukkinut näin runsaasti. Pioneissa on paljon isoja nuppuja.
Lumipalloheidessä ja pihajasmikkeessa on ollut pieniä, mustia kirvoja, samoja, jotka melkein tappoivat pihajasmikkeen viime heinäkuun helteillä. Olen pyrkinyt vaikuttamaan tilanteeseen kastelemalla pensaita runsaasti, jotta ne olisivat vastustuskykyisiä, ja toisaalta käymällä suorasukaisesti käsiksi kirvoihin. Uskon, että pensaat pysyvät hengissä.
Tämä hetki tulppaanien ja pionien välissä onkin oikeastaan varattu pihan pensaille. Niin monet ovat kukassa juuri nyt. Valkoinen ja liila syreeni kasvavat sylikkäin ja tuoksuvat huumaavasti. Laikkukirjokanukka on neljässä vuodessa täyttänyt tilan, jonka sille ajattelin: leveä pensas peittää koko tiskauspaikan takaseinän.
Perennapenkeissä on enemmän nuppuja kuin kukkia. Kesäkukista jotkut jo aloittelevat kukintaa, mutta useimmat kasvattelevat rauhassa juuriaan. Yläkuvassa loistotsinnia Shake Raspberry, alakuvassa tuntematon pioni, ehkä Scarlett O'Hara. Myös kelloköynnöksessä on jo useita nuppuja.
Takapihan pikku varjopenkissä kukkivat tontin vanhat kalliokielot ja Gravetye Giant -suvikellot. Kalliokielot ovat alkaneet levitä niin, että niitä pitää pian alkaa rajoittaa.
Nämä kohteet (ja pari muuta) kuvattuani pakenin läpimärkänä sisätiloihin. Vaihdoin kuivat vaatteet ja siirsin kuvat tietokoneelle. Niiden värit olivat niin hienot, että teki mieli palata heti takaisin ottamaan vielä lisää kuvia. Mutta sade vain yltyi entisestään, joten maltoin mieleni.
Luulenpa, että Villa Palasessa kaikki olivat mielissään ja kiitollisia sateesta. Niin minä kuin kasvitkin.
Kommentit
Lähetä kommentti