Villa Palanen

  Ei mikään kello kilissyt päässäni, kun tutkin syksyllä saksalaisen halpakaupan sipulipussia. Iris 'Carmen', siinä luki. En tajunnut, että se on hollanninkurjenmiekka, jonka ei pitäisi välttämättä edes selviytyä Suomen talvesta. Esimerkiksi ruotsalainen alan yritys myy sitä keväällä istutettavaksi, jolloin se kukkisi heinä-elokuussa. Istutusta suunnitellessani huomasin, että kasvin korkeudeksi ilmoitettiin 50 cm. Olin epäuskoinen, mutta en istuttanut sipuleita muiden kevätkurjenmiekkojen seuraan etupihalle vaan valikoin sille varmuuden vuoksi oman paikan takapihalta. Kairasin sipulit nuoren kirsikkaluumu Kometan alle ja jäin odottamaan kevättä. Kevätkurjenmiekat eivät  ole läheskään aina selviytyneet talvesta Palasessa, joten pidin täysin mahdollisena, että istutuspaikka jäisi tyhjäksi. Yllätyin, kun 20 sipulia tuotti yhtä monta versoa. Ne kasvoivat korkeutta päivä päivältä. Niistä tuli korkeampia ja vielä korkeampia, mutta nuppuja ei näkynyt pitkään aikaan.  Kevätkurj...

Tulppaanikevät 2026 oli Villa Palasessa erityislaatuinen ja sattumanvarainenkin. Vastoin vakiintuneita tapojani en ollut tehnyt kesällä 2025 ollenkaan sipulien ennakkotilausta, vaan harkitsin pitkään ja vakavasti täydellistä luopumista tulppaani-istutuksista. Syynä oli tulppaanipolte, joka tuhosi kevään 2025 kukinnan kaikilla etupihan istutusalueillani. Käyn nyt  kaikki kauden lajikkeet läpi samalla kun pohdin, mitä tilaan ensi kevääksi.  1. Uudelleen kukkijat: Akebono ja Orange Van Eijk Jätin viime  kesänä maahan ne muutamat tontin takaosassa kukkineet sipulit, joissa ei ollut vioituksia. Halusin nähdä, kukkisivatko ne uudelleen. Isokukkainen ja pitkävartinen  puolikerrannainen tulppaani Akebono oli kauden 2025 yllättäjä ja suursuosikki. Se osoittautui myös kestäväksi ja jopa leviäväksi lajikkeeksi, sillä edellisvuoden 10 sipulia tuotti tänä keväänä 13 kukkaa. Ne eivät olleet aivan yhtä isoja kuin ensimmäisenä vuonna ja niiden punainen reunus oli kapeampi, mutta näk...

Viime viikkoja on hallinnut innokas (joku ehkä käyttäisi sanaa raivokas) piha- ja kasvimaatekeminen, joka on jättänyt varjoonsa niin blogien lukemisen ja kirjoittamisen kuin muunkin elämän. On istutettu taimia, kylvetty ja kasteltu, kitketty ja tuettu, trimmeröity ja saksittu. Jälkien siivoaminenkin on vienyt monta päivää. Tänään sain viimein mökin siivotuksi, kun satoi enkä voinut mennä kitkemään orapihlaja-aidan alustaa (inhokkityöni). Kun sade illalla taukosi, tein pienen kierroksen kasvimaalla kameran kanssa.  Kaksi kolmesta perunalajikkeesta on kukassa. En ole vielä kokeillut, minkä kokoisia perunat ovat, mutta en ole aikeissa ostaa uutta perunaa juhannukseksi. Luotan siihen, että syötävää nousee omasta maasta. Istutin perunat kolmessa erässä: ensin rivin Jussia sipuliporan avulla 11. huhtikuuta, sitten loput Jussit ja kaksi riviä Annabellea 23. huhtikuuta perinteisesti vakoon ja lopuksi vajaat kolme riviä Annabelleä ja muutaman Acousticin 2. toukokuuta. Siemenperunaa oli y...

Nyt palataan helluntaiviikonloppuun ja Tarhurit Pihalla ry:n järjestämään Ahvenanmaan-retkeen, jolle osallistuin. Ryhmämme vieraili nimittäin Sara Tobiassonin luona Lemlandin Norrbyssä niin ihanassa puutarhassa, että olisi synti pitää piilossa siellä ottamani kuvat.  Lähestyimme taloa ja puutarhaa lammaslaitumen puolelta. Eläimet oli juuri viety kesälaitumelle, joten bussi mahtui parkkiin lammashakaan. Oppaamme oli kuulemma soittanut muutamille muillekin tuntemilleen kotipuutarhureille, mutta moni oli kieltäytynyt ryhmän vierailusta vedoten siihen, ettei heillä olisi mitään nähtävää niin aikaisin keväällä. Saran puutarhassa todellakin oli. En silti kutsuisi sitä kevätpuutarhaksi, koska se on varsin varmasti myös kesä- ja syyspuutarha, ehkä talvipuutarhakin. Vaikutti siltä, että saapuessamme Saralla oli sipulien istutus kesken. Taaemmissa riveissä kasvoi talvivalkosipulia. Kasvihuone on lampolan yhteydessä. Tomaattien lisäksi siellä kasvoi muun muassa persikoita. Vasta istutettuj...