Se kesä, kun jokainen Villa Palasen pioni kukki
Kerroin viime postauksessa Villa Palasen Pionipenkin tarinan vuosi vuodelta, mutta mukaan ei mahtunut yhtään kunnollista pionikuvaa. Olihan se sääli ja vahinko, joten otetaanpa vahinko takaisin siitäkin huolimatta, että tein viime vuonna vastaavan postauksen. Väitin muuten silloinkin, että oli hyvä pionivuosi. Niinpä kai - jokainen vuosi, kun pionit kukkivat, on hyvä. Aloitan ainoasta pionistani, joka ei kasva Pionipenkissä. Se on minulle Villa Palasen henkilökohtaisesti tärkein kasvi, koska se kantaa erityistä muistoa. 1. Perintöpioni kukki äitini muistolle Sain elokuussa 2024 kaksi jakopalaa äitini suvussa kulkevasta pionista, joka lienee tilli- tai kartanopioni. Istutin juurakot syyskuun lopulla vierekkäin etupihan Kukkapeltoon ja toivoin parasta. Huhtikuussa tänä vuonna oli selvää, että toiveeni toteutuisi. Vähintään toinen jakopaloista oli selviytynyt talvesta, ja siinä oli useita nuppuja! Ensimmäinen nuppu avautui 1. kesäkuuta. Olisin mielelläni tarttunut puhelimeen ja ...
