Villa Palanen

Kun viime keväänä mietin Villa Palasen remonttia, eniten päänvaivaa tuotti ruokahuolto. Miten se järjestyisi hyvin pienessä mökissä, jonka ainoa mukavuus oli sähkö? Jos uudistaisin keittiön, missä se olisi ja mitä muuta sinne tarvittaisiin kuin jääkaappi? Laitettaisiinko tässä puutarhamajassa ylipäätään ruokaa vai ei? Voisihan siellä pelkästään evästelläkin. Lähtötilanne oli päällisin puolin ok, mutta tarkemmin katsoen ei ihan niin hyvä. Mökissä oli joskus ollut puuliesi, mutta joku omistajista oli vaihtanut sen kamiinaan, joka hallitsi ”keittiön” yhtä sivua. Samaa kamiinaa valmistetaan yhä, joten pystyin urkkimaan netistä sen käyttö- ja suojaohjeet. Sen pienin sallittu suojaetäisyys huonekaluista oli edessä yksi metri ja sivuilla 60 senttiä. Sääntöä oli kierretty sijoittamalla kamiinan ja matalan keittiöhyllykön väliin epämääräinen levy – liekö ollut asbestia. Päättelin, että tähän tilaan mahtuisi paloturvallisesti vain kamiina eikä mitään muuta. Ikkunaseinän avohyllykköön oli upot...

Sanon nyt heti alkuun, että olin koulussa tosi huono kemiassa ja puutarhurina taitoni ovat nolla tai jopa miinuksella. Siksi kannattaa suhtautua tähän tekstiin kriittisesti. Toisaalta olen maanviljelijän tytär ja opin lukemaan 5-vuotiaana, joten saattaa tässä jotakin perääkin olla. Oli miten oli, tunnen itseni idiootiksi. Miksi olen kantanut Villa Palaseen selkä vääränä pussimultaa, kun jalkojeni alla on melkein parasta mahdollista puutarhamaata? Lannoitearsenaalissani on jo syyslannoitetta, kanankakkaa, kukkasipuleiden erikoislannoitetta sekä nestemäistä ja kiteistä kastelulannoitetta. Käytettävissä on myös puutarhakalkkia ja tuhkaa. Luujauhoa ostin vasta toissapäivänä, kun olin lukenut, että sitä tarvitaan pionien istutukseen. Nämä jäävät nyt kanankakkaa lukuun ottamatta käyttämättä, koska Villa Palasen maassa on ravinteita yllin kyllin. Jos tässä puutarhassa eivät kukat kasva ja kuki, syy ei ole ainakaan maassa. Tilasin kotipuutarhan maa-analyysin eli viljavuustutkimuksen Eurofins...