Villa Palanen

On usein kuultu ja mielestäni pätevä neuvo, että haltuun otetussa vanhassa puutarhassa ei tehdä ensimmäisenä kesänä vielä mitään muuta kuin katsellaan ja rekisteröidään, missä on mitäkin. Tämän jälkeen voi alkaa miettiä, mitkä kasveista säilytetään ja mitkä korvataan mieluisammilla. Kun ostin Villa Palasen, näkyvissä olivat vain puut ja pensaat. Tein päätöksen niiden perusteella, eikä sitä ole tarvinnut katua. Puutarhan vahvuus ovat vanhat hedelmäpuut: kolme omenaa, yksi kirsikka, kaksi luumua tai kriikunaa (en tiedä, mitä eroa niillä on) sekä yksi nuori päärynäpuu. Etupihan vasenta lohkoa hallitsee iso Valkeakuulas-omenapuu, joka tuottaa raakileista päätellen erinomaisen sadon. Melkein pelottaa, miten oksat jaksavat kantaa moista hedelmien paljoutta. Myös muut Palasen omenapuut ovat vanhoja, kauniita ja sopivan kokoisia, joskin vesiversot ovat jääneet kaikista leikkaamatta. Ensi keväänä sitten. En ole  koskaan aikaisemmin säilönyt omenoita. Pilkkominen hilloa var...

Siirtolapuutarhamökkini Villa Palanen on ihana. Se on ajatuksissani aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Mietin sitä, uneksin siitä, muistelen ja suunnittelen sitä. Käyn katsomassa mökkiä ja sen puutarhaa joka päivä. Sen hankkiminen on ollut kenties paras päätökseni ikinä. Kuherruskuukausi siis jatkuu. En kuitenkaan ole viettänyt mökillä yhtään yötä enkä yhtään kokonaista päivää. Minua ei voi piipahtaa mökille tervehtimään, koska en ole siellä. Vasta unelmoin tupaantuliaisista, puutarhajuhlista ja päiväkahveista, vaikka kesä on jo melkein ohi. Kesälomani viimeinen päivä oli nimittäin tänään. Miten näin pääsi käymään? Remontti on edelleen kesken Eihän minun pitänyt muuta kuin maalauttaa seinät ja katto. Kun sitten kuitenkin myös vahvistettiin mökin perustuksia ja rakennettiin lattiat uudestaan, koko kesän aikataulut heittivät häränpyllyä. Lattiaremontti kesti purkamisen plus kahden viikon sijasta muistaakseni noin kuusi viikkoa. Tämän jälkeen piti odottaa, että maalari vap...